Suunnittelija: Oleksandr Nevskiy, Oleg Sidorenko

Julkaisija: Asmodee

Kielivaatimus: Peli ei sisällä lainkaan tekstiä.

Pelaajamäärä: 3-7

Peliaika: 42 min

Korttisuojat: 120 kpl 80 x 120mm, 90 kpl 63.5 x 88mm, 18 kpl 45 x 68mm

Aluksi vain puolaksi julkaistu Tajemnicze Domostwo, tai hieman helpommin lausuttavampi Mysterium, lennättää pelaajat 1920-luvun Skotlantiin. Skotlannissa sijaitsee kartano, jossa kummittelee. Kartanon yksi palvelijoista on murhattu ja hänen sielunsa on jäänyt harhailemaan astraalitasolle. Meedioita on kutsuttu yölliseen seanssiin, joka järjestetään samhainina (muinaiskelttien Halloweenia vastaava juhla), jotta sielu saadaan ikuiseen lepoon.

 

Pelin kulku

Yksi pelaajista valitaan kummitukseksi ja loput pelaajat ovat meedioita. Pöydälle levitetään kuvia henkilöistä, paikoista ja esineistä. Kummituksella on koko pelin ajan seitsemän vihjekorttia kädessään, jotka sisältävät eriskummallisia ja monitulkintaisia kuvia ilman tekstiä. Kummituksen tehtävänä on antaa vihjekortteja jokaiselle meediolle vihjatakseen heille oman kombinaationsa henkilöstä, paikasta ja esineestä, joita on esillä pöydällä. Esimerkiksi, jos kummitus koittaa vihjata Venlalle kokkihatulla varustettua henkilöä, kummitus voisi tarjota hänelle vihjekortteja, joissa on näkyvillä ruokaa; tai jos Tuulialle pitäisi vihjata paikaksi verstasta, voisi hänelle tarjota kuvia, joista löytyy työkaluja ja niin edelleen. Jokaisen meedion on löydettävä oma kombinaationsa seitsemän kierroksen kuluessa tai kaikki häviävät pelin. Jos meediot onnistuivat tehtävässään, kaikki kombinaatiot numeroidaan vierekkäin. Kummitus valitsee mieleisensä kombinaation, esimerkiksi Venlan kokkihattuisen henkilön ja paikan sekä esineen, joita hänelle oli vihjattu. Tämän jälkeen kummitus valitsee vihjekorteistaan yhden, joka kuvastaa kokkihattuista henkilöä, yhden, joka kuvastaa paikkaa ja yhden, joka kuvastaa esinettä. Meediot katsovat kummituksen valitsemat vihjekortit ja äänestävät mielestään oikeaa kombinaatiota. Jos oikea kombinaatio sai eniten ääniä, kaikki voittavat pelin ja jos eniten ääniä saanut kombinaatio oli väärä, kaikki häviävät pelin. 

Jokainen kierros on ajastettu, eli heti kun kummitus on antanut jokaiselle meediolle vihjekortit, aika lähtee käyntiin ja sen puitteissa kukin meedio joutuu valitsemaan arvaamansa henkilön, paikan tai esineen. Meediot saavat jakaa mielipiteitään eri vihjeistä, kun taas kummitus joutuu pitämään suunsa visusti supussa.

 

 Mysterium Kissa

Riston kissa kummituksen saappaissa

 

 

Kasuaalia kummittelua

Mysterium muodostaa yksinkertaisella konseptillaan mielenkiintoisen ja jännittävän yhteistyöpelin sekä seurapelin risteymän. Vaikka peli on pääpainoltaan aika kasuaali, seitsemän kierroksen aikana kaikkien vihjeiden löytäminen luo yhteistyöpeleistä tuttua piinaavaa häviönpelkoa – varsinkin, jos peli venyy viimeiselle kierrokselle. Kummituksen vihjeiden arvailu on konseptina nopeasti opittu, mutta oikean vihjeen löytäminen on usein kinkkistä puuhaa, sillä sekä kummituksen aivoitukset että kuvien monitulkintaisuus sekoittavat soppaa kivasti. Kummitukselle haastetta luovat vihjekorteissa olevat pienet yksityiskohdat, jotka ovat kytköksissä lähes kaikkiin henkilöihin, paikkoihin ja esineisiin. Korttien monitulkintaisuus luo hauskoja väittelyitä pelin lopussa, kun kummitus saa vihdoin avata sanaisen arkkunsa ja selitellä mikä meni pieleen. Vaikka kummituksen korttituurilla onkin merkitystä meedioiden menestykseen, on kummitusten persoonallakin yllättävän suuri merkitys vihjeiden kirjoon. Jotkut kummitukset lähtevät enemmän purkamaan vihjeitään muotojen tai värien kautta, kun taas toiset tuntuvat tarjoavan pieniä yksityiskohtia kuvista.

 

Seurapelien aatelia

Mysterium on nopeasti kivunnut meidän peliporukassamme suosituimmaksi seurapeliksi, eikä syyttä. Se on säännöiltään sopivan yksinkertainen, mutta peli ei kanna itseään toisten naurunalaiseksi laittamisen voimalla tavanomaisimpien seurapelien tapaan, vaan pelin suola tulee yhdessä arvoitusten ratkaisemisesta ja loppuratkaisun jännittämisestä. Tästä syystä peli tuntuukin sopivan vähän kaikenlaisille pelureille.

Yhteistyöpeleistä tuttua ongelmaa on kyllä havaittavissa tässäkin pelissä; eli kokeneemmat tai vain puheliaammat pelaajat voivat pelata peliä muidenkin puolesta liiaksikin asti.

Erilaisia henkilöitä, paikkoja ja esineitä on 18 per osio. Tämä tarkoittaa sitä, että pelissä jää noin kymmenen henkilöä, paikkaa ja esinettä näkemättä, joka on ihan hyvä määrä vaihtelevuutta. Kovassa kulutuksessa Mysterium voi alkaa kuitenkin toistamaan itseään varsinkin, jos peliporukka on aina sama, sillä tietyille vihjekorteille alkaa muodostumaan vakioita. Tähän ongelmaan olen löytänyt oivan, mutta joillekin ehkä kalliin ratkaisun, eli olen lisännyt kaikki Dixit-pelin kortit kummitukselle käyttöön vihjekorteiksi, joka on lisännyt peliin lähes loputtomasti vaihtelevuutta. Jos peliä alkaa mättämään tolkuttomasti, suosittelen lisäämään peliin myös Dixit-pelin kortteja, jos niitä löytyy tai suostuu ostamaan.

 

Mysterium

Kummituksen vihjekortteja

 

 

Ruusut ja risut:

+ Peli on turvallinen tuoda pelattavaksi kenelle vaan, sillä säännöt ovat helpot, mutta peli voi koukuttaa myös vaikeampien pelien ystäviä.

+ Vihjekorttien kuvat ovat mielenkiintoisia ja niiden monitulkintaisuus antaa eväitä monenlaisiin vihjeisiin. Pöydälle levitettävät kortit ovat kaikki viimeisen päälle tehtyjä ja niistä löytyy hyvin paljon pieniä yksityiskohtia, jotka harhauttavat meedioita arvauksissa.

+ Tukee seitsemää pelaajaa pitkittämättä peliaikaa merkittävästi.

+ Peliaika on juuri sopiva, yhdestä pelikerrasta saa jo paljon irti, mutta peli ei laahaa loputtomiin.

+ Jos vieraista jollakin alkaa jutut huononemaan, hänet voi laittaa kummitukseksi, jolloin hän joutuu olemaan jäähyllä noin tunnin ajan puhumatta sanaakaan.

 

- Puheliaat pelaajat voivat talloa muita pelaajia omilla mielipiteillään.

- Säännöt ovat oikeasti todella yksinkertaiset, mutta pelin kakkosvaihe, jossa kombinaatioista äänestetään yksi, on hieman irrallinen tematiikaltaan ja sen kanssa monesti joutuukin tilanteeseen, jossa uusille pelaajille joutuu toteamaan: ”Katsotaan sitten kun ollaan siellä”.

- Vihjekortteja on aika niukasti, jos peliä mättää paljon samalla porukalla, mutta pelin lisäosa ja Dixit poistaa tämän ongelman.

 

 

----

RistokuvaOlen Risto Sarja, noin kolmekymppinen, pitkäaikainen Magic the Gathering -addikti ja  lautapeli-intoilija Jyväskylästä. Riston Lautapelikaappi -artikkelien tarkoitus on avata lautapelien ystäville kokoelmastani pelejä, joista todella pidän, joten artikkelit ovat käytännössä minun suosittelemia pelejä hankintalistoillenne. Olen pelaamistaustaltani ameritrashien suurkuluttaja; eli pelit, joissa matka on tärkeämpi kuin päämäärä ja voittoon ei voi päätyä pelkällä laskupäällä, vaan tuuriakin tarvitaan matkalla, ovat lähimäpänä sydäntäni. Lautapelikaappiini on silti eksynyt loistavia europelejäkin, eli kuutioiden hierojille ja pistesalaattisyöpöille on luvassa mainioita ehdotuksia myös!

Muutama hyväksi koettu lastenpelikin löytyy arseenalista suositeltavaksi.

Toivotan kaikille juustonaksuttomia sekä analyysihalvausvapaita peli-iltoja!