Paluu Ravnicaan tuntuu olevan Wizardsilta varma veto hieman kokeellisempien uusien maailmojen (Kaladesh ja Ixalan) jälkeen, eikä suotta. Ravnica on tuonut Magiciin lukuisan määrän loistavia kortteja, joista monet ovat Commander -pelaajien pysyvässä suosiossa.
Tällä kertaa Ravnicassa on syksy ja pelaajat valmistautuvat Gatewatchin ja Nicol Bolaksen “viimeiseen” yhteenottoon. Vaikka Ravnican asukkaat eivät tästä luonnollisestikaan tiedä mitään, näkyy Bolaksen vaikutus jo monissa korteissa.
Tällä kertaan käyn läpi kaksikymmentä omasta mielestäni Commanderiin parhaimmin sopivaa korttia. Shock landien uudelleenjulkaisua on toki kaivattu ja tämä kolmas kerta mahdollistaa niiden päätymisen taas uudempien pelaajien käsiin. Jätän ne pois listaltani tekemään tilaa mielenkiintoisemmille korteille.
Pidemmittä puheitta itse kortteihin!
***
20. Gruesome Menagerien toimintamalli on miellyttävän yksinkertainen. Vahvempiakin kortteja on olemassa, mutta hinta/laatusuhde on tässä tapauksessa kohdallaan. Se ei kenties ole suunniteltu ratkaisemaan pelejä (Commanderissa), mutta juuri tästä syystä sen on helpompi välttyä vastustajien counteroinneilta.
19. Citywide Bust tulee mukavaan väliin. M19:sta saimme juuri Arcades, the Strategistin, eikä Doran, the Siege Towerkaan ole varsinaisesti tuntematon komentaja. Austere Command on yhä parempi kortti monipuolisuutensa vuoksi, mutta mahdollisesti koko pöydän yksipuolisesti putsaavat kortit ovat aina toimivia.
18. Impervious Greatwurm on Emrakulia suuremmilla voimilla varustettu julmetun iso mato, jonka voi saada pöytään melko halvalla. Jättimadon poistaminen on myös suhteellisen hankalaa. Tämä mato ei kaipaa kuin tramplen (tai Rogue’s Passagen tmv.) ja se näyttää välittömästi pelottavammalta. Se ei kuitenkaan tee mitään sinällänsä erikoista ja on aivan yhtä haavoittuvainen Cyclonic Riftille kuin kaikki muutkin. Mutta se on todella iso.
17. Risk Factor muistuttaa (varmasti tarkoituksellisesti) Browbeatia, josta ainakin minulla on lämpimiä muistoja. Risk Factor on Browbeatista eroten instantti ja sen voi pelata uudestaan hautausmaalta jump-startin avulla. Sen pelatessa saa myös määritellä, kuka vastustajista tekee päätöksen (toisin kuin Browbeatissa). Esimerkillinen kortti punaiselle sopivasta nostosta, jota ei ikinä ole liikaa. Luonnollinen lisä esim. Zo-Zu the Punisherin tapaisiin rankaisupakkoihin.
16. Midnight Reaperillä on monia mustia kortteja, joiden kanssa kilpailla (esimerkiksi Grim Haruspex ja Harvester of Souls). Midnight Reaperin etuna niihin nähden on ehdottomasti sen kyky nostaa kortti myös omasta kuolemastaan. Se on myös tarpeeksi halpa kierrättää nopeasti vaikkapa Merenillä tai aiemmin mainitula Gruesome Menageriellä.
15. Beast Whisperer on mukiinmenevä haltia. Se on ehkä hieman kallis pelata pöytään, sillä se ei kuitenkaan anna kortinnostoa tokeneista. Samalla vuorolla täytyy pelata lisää hirviöitä tai suojella sitä tuleville vuoroille. Haltiatribaaleihin ja vaikkapa Edric, Spymaster of Trestin tapaisiin runsaasti creatureita sisältäviin pakkoihin se on oiva lisä.
14. Thousand-Year Storm on sinällänsä hauska, että storm-mekaniikkaan verrataan kaikkia mekaniikko mietittäessä, kuinka mahdollista niiden paluu on standard-lailliseen settiin. Thousand-Year Storm antaa teoriassa stormin kaikille instanteille ja sorceryillä, joita sen omistaja pelaa, mutta se on myös aivan takuuvarmasti ukkosenjohdin kaikelle poistolle, mitä pelipöydästä ikinä löytyy. Onnea yrityksille saada tämä kortti pysymään pelissä vaikkapa Gitaxian Probeen ja Time Warpiin saakka. Itse ainakin yritän tässä onnistua.
13. Expansion // Explosion oli hankala kortti sijoittaa top 20 -listalle. Tässä kohtaa myönnän, että omat mieltymykseni taikojen tuplaamiseen nostavat tämän näinkin korkealle. Mutta en voi olla leikittelemättä ajatuksella käyttää tätä ja juuri mainittua Thousand-Year Stormia yhdessä räjähtävien lopputulosten aikaansaamiseksi. Käänteinen Sphinx’s Revelation on tietysti hyvä vaihtoehto, muttei Commanderin kannalta ehkä useinkaan niin oleellinen.
12. Lazav, the Multifarious on uskomattoman halpa komentaja. Kahdella manalla saa suhteellisen hyvän puolustuksen alkuvuorojen pienempiä hirviöitä vastaan ja samalla pääsee vielä mahdollisesti kasvattamaan hautausmaataan. Hautausmaan kortteja hyviksikäyttävät hirviöt ovat yleinen näky Commanderissa, joten Lazavin toimivuus riippuu paljolti siitä, kuinka paljon hautausmaavihaa löytyy omasta pelipöydästä. Mielenkiintoinen uutuus, jonka melko varmasti saa nopeastikin hyvin rikki esimerkiksi Phyrexian Dreadnoughtin kanssa.
11. Plaguecrafter joko syrjäyttää Fleshbag Marauderin ja Merciless Excecutionerin tai (mikä on vain luonnollisesti todennäköisempää), liittyy niiden seuraan. Se on vain yksinkertaisesti parempi kuin kumpikaan näistä äärimmäisen yleisistä mustista korteista.
10. Chance for Glory saa kyseenalaisen kunnian nostaa Boroksen Commander -listoitukseen. Tyypillisesti ajatellen Boros on selvästi huonoin väriyhdistelmä Commanderissa, mutta se ei tarkoita, etteivätkö pelaajat rakastaisi sen pelaamista. Kolmen manan ylimääräinen vuoro näissä väreissä on varmasti voitokeino, kunhan sen osaa ottaa käyttöön oikeassa kohdassa. Sundial of the Infinite on tietenkin vain yksi keino kiertää kortin huono puoli, jolloin (ainakin nykyisten sääntötulkintojen mukaan) kaikista hirviöistästi tulee pysyvästi tuhoutumattomia. Ihan kiva bonus.
9. Mission Briefing on tarpeeksi halpa mahtuakseen Isochron Scepteriin. Se on itsessäänkin jo tarpeeksi halpa ja hyvä kortti, joka vahvistaa pakan konsistenssia, mutta mahdollisuus kopioida sitä voi tulla tarpeeseen. Ennen kaikkea se on kuitenkin mielenkiintoinen kortti. Kannattaa myös huomioida, ettei kohdetta ole pakko käyttää (ja pistää sen jälkeen exileen). Joissakin tilanteissa pelkkä surveilkin saattaa olla hyödyllinen.
8. Omnispell Adept on comboimpia kortteja hetkeen. Sen pelaaminen on varmasti riskialtista, mutta jo sen katsominenkin saa aivot hyrräämään ylikierroksilla sen antamia mahdollisuuksia miettiessä. Omasta pakkavalikoimasta löytyy yhä Experiment Kraj, jonka toiminta perustuu untäppäämiseen ja kykyjen kopioimiseen. Adept sopii tuohon pakkaan kuin mutageeni kilpikonnaan Simicin kasvatussammioissa, mutta niin se taitaa sopia myös melkeinpä mihin tahansa muuhunkin siniseen pakkaan. Jälleen kerran kannattaa kuitenkin pitää huoli siitä, että Adeptista saa irti edes yhden ylivoimaisen käyttökerran tai siitä, että sitä pystyy suojelemaan hieman pidempään.
7. Doom Whisperer sopii melkein pakkaan kuin pakkaan. Hyvä hyökkäys ja puolustus yhdistettynä lentämiseen ja trampleen tekevät tästä demonista itsessään jo toimivan sijoituksen. Mahdollisuus ruokkia omaa hautausmaata ja järjestellä kortteja pakan päällä mitätöntä maksua vastaan, tekevät Doom Whispereristä loistavan Commander-kortin.
6. Mark Rosewater itse sanoi yllättyneensä, ettei Divine Visitationin kaltaista korttia oltu aiemmin tehty. Enkelit tuntuvat olevan kovin puskettu tribe viime aikoina, joten itse olen hieman harmissani, ettei kortti alkuperäisen suunnitelman mukaan ollutkaan vihreä ja tuonut peliin sarvikuonoja. Niin tai näin, Divine Visitation on taatusti kortti, jollaista valkoinen on kaivannut. Token komentajat, kuten Rhys the Redeemed ja vaikkapa Kemba, Kha Regent saavat varmasti paljon hupia irti Divine Visitationista. Se kannattaa kuitenkin pelata vasta tilanteessa, jossa voiton saa melkein heti tai sitä pystyy jotenkin suojelemaan poistolta.
5. Vraska, Golgari Queen tuhoaa Sol Ringin neljällä manalla. Onko se kallista? No onhan se vähän. Teoriassa tällä Vraskalla saa peliin myös emblemin, joka joko auttaa pelaajaa voittamaan tai häviämään noin yhden kierroksen kuluessa. Tyyppillisesti planeswalkerit eivät ole aivan yhtä hyviä Commanderissa, mutta jokainen tämän Golgari Queenin kyky on Commanderin kannalta relevantti. Jos jonkun ongelman haluaa tästä upeasta kortista löytää, niin sen pelaaminen Savra, the Queen of the Golgarin pakassa olisi ainakin minulle liian iso ristiriita flavorin kannalta.
4. Koska mustalla ei vielä olekaan tarpeeksi tutorointimahdollisuuksia, Mausoleum Secrets antaa vielä vähän lisää potkua kirjaston selaamiseen. Se saattaa vaatia muutaman olennon omalle hautuumaalle ja ehkä se hakeekin vain mustan kortin, mutta se on instantti. Mustalla useimmiten riittää hirviöitä hautausmaan täydeltä. Jos ja kun haluat pakallesi yhteneväisyyttä ja toimivuutta, on Mausoleum Secrets yksi parhaimpia käytössä olevia tutoreita, häviten ehkä vain Vampiric Tutorille ja Demonic Tutorille.
3. Dawn of Hope on siunattu uskomattoman upealla taiteella. Se on halpa tuoda pöytään, siihen voi käyttää ylimääräisen manan, se antaa nostaa kortteja ja luo lifelinkillä varustettuja hirviöitä. Vaikka valkoinen ei ehkä tyyppillisesti olekaan Commanderissa vahvimmillaan, tämä kortti ainakin tekee työtä asian muuttamiseksi.
2. Mnemonic Betrayal sai allekirjoittaneenkin jo harkitsemaan Dimirin tai Sultain pelaamista. Vaikka kortti itsessään meneekin exileen pelaamisen jälkeen, kertaluontoinenkin mahdollisuus on tarttumisen arvoinen. Oikeassa tilanteessa se on jo itsessään voittokeino ja se tulee vähintäänkin ratkaisemaan useamman pulman pelikentällä.
1. Assassin’s Trophy on varmasti kaikilla “parhaat kortit Ravnicasta” -listoilla. Useimmilla ykkösenä. Se on myös todennäköisesti kortti, jonka arvo ei tule romahtamaan rahallisesti missään vaiheessa. Mikä tahansa pakka, joka pelaa vihreää ja mustaa, haluaa pelata Trophya. Se ei ole wincon-kortti, mutta pulmanratkaisijana se on Golgarin uusin sveitsiläinen linkkuveitsi, joka vastaa kaikkiin (permanent) ongelmiin.
***
Toinen paluu Ravnicaan ei jättänyt ketään kylmäksi, vaan tarjosi lukuisia mielenkiintoisia kortteja pakkaan kuin pakkaan. Tammikuussa ilmestyvä Ravnica Allegiance tuo tullessaan puuttuvat killat ja sisältää varmasti vinon pinon herkkuja Commanderin pelaajille. Luvassa on muun muassa Simicin, yhden Commanderin vahvimman killan paluu... Mutta ei mennä vielä asioiden edelle vaan nautitaan vasta julkaistavasta Guilds of Ravnicasta ja sen antimista!
Editor's note: Guilds of Ravnican irtokortteja pääset ennakkotilaamaan täältä!
Lauri Maijala
Lauri Maijala on pirkanmaalainen pöytäpeliaktiivi, jonka taustalta löytyy rooli-, lauta-, video- ja korttipelejä aina kultaisen yhdeksänkymmentäluvun alusta saakka. Magic the Gathering on maistunut muutamia hiljaisempia vuosia lukuunottamatta vuodesta 1996 ja Commanderin pariin hän on siirtynyt reilu viisi vuotta sitten. Pakanrakennuksessa ja pelitilanteessa tarinallisuus ajaa aina comboilun ohi, mutta se ei ole estänyt pärjäämästä mitä oudoimmilla viritelmillä.
Cookies disclaimer
I agree Our site saves small pieces of text information (cookies) on your device in order to deliver better content and for statistical purposes. You can disable the usage of cookies by changing the settings of your browser. By browsing our website without changing the browser settings you grant us permission to store that information on your device.