Tiimiturnaukset ovat Magicin ylivoimaisesti parasta antia, eikä Madridissa järjestetty GP ollut poikkeus. Meidän tiimi koostui kolmesta petomiehistön jäsenestä; Matista, Samista ja tietenkin minusta. Lähdimme reissuun jo keskiviikkona, sillä Sami ja minä emme olleet aikaisemmin käyneet Madridissa. Spottasinkin Samin terminaalissa heti yhdeksän jälkeen ja lompsimme legendaariseen Oak Barreliin. Tilasimme maljat mieheen matkan alkamisen ja Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi, samalla istuutuen odottamaan Mattia. Dekkiruletti oli pyörinyt viimeiset viikot villiin tahtiin ja oma dekki oli lyöty lukkoon lähtöä edeltävänä päivänä. Nyt oli enää liian myöhäistä perääntyä. Vaaleanpunaisen dekkiboksin kätköistä paljastui sävy sävyyn sleevattu Ad Nauseam.
Olin myös pelannut jonkin verran GR Ponzalla Matin angstatessa Dredgestä. Matti päätti viime hetkillä palata luotettavien rutkujen pariin ja kaipaili Stomping Groundeja. Matilla on viimeisen vuoden ajalta Dredgellä varmasti enemmän pelejä alla kuin muilla suomalaisilla yhteensä, joten olimme Samin kanssa varsin tyytyväisiä päätökseen. Kannattaa muuten lukea Matin päivitetty Dredge-opas! Sami oli pyöritellyt jonkin verran UR Breachia, mutta päätyi lopulta tuttuun ja turvalliseen formaatin mörköön, Grixis Death's Shadowiin. Vaihtoehdoikseni olivat karsiutuneet Bogles, Eldrazi Tron, perinteinen Tron, 5c Humans, Abzan Collected Company ja tietenkin Ad Nauseam.
Ad Nauseam oli äskettäin pärjännyt kahdessa RPTQ:sta ja dekki vaikutti sopivan formaatin luonteeseen. Runsaasti removalia sisältävät Jeskai Controllit olivat nousussa ja Death's Shadowta olisi vähemmän liikkeellä dekin pelatessa sekä discardeja että sinisiä cantrippejä. Shadowta vastaan pairautumisen todennäköisyys olisi joka kierroksella myös korkeintaan 33%. Ad Nauseamilla on myös liuta hyvin vahvoja matchuppeja, kuten esimerkiksi Burni ja Scapeshift. Tammitynnyrin testipelit osoittivat että Shadow matchuppi ei ole läheskään niin yksipuolinen kuin olettaa saattaisi. Dekin nimikkokortti Ad Nauseam oli usein loistopelaus sellaisenaan Angel's Gracen tai Phyrexian Unlifen puutteessa pelkkänä korttietuna. Muutamien pelien jälkeen aloimme ihmetellä kun Mattia ei näkynyt eikä kuulunut. Sami pirautti Matille ja hetken päästä puhelimesta alkoi kuulua grave trollimaista örinää. Matti ei olisi ehtinyt enää kentälle vaikka olisi ollut Bloodghasti hastella, joten hyppäsimme koneeseen Matin jäädessä etsimään uusia lentoja.
The Flying Finn & The Finnish Bomber
Saavuimme Madridiin paikallista aikaa puoli neljän pintaan iltapäivästä ja nappasimme taksin majapaikkaamme. Vastassa olikin huonosti englantia puhuva mukava venäläistaustainen naishenkilö, joka kävi meidän kanssa paikat läpi ja nakkasi meille avaimet. Kämppä oli mukava, erittäin keskeisellä paikalla Madridia sijaitseva viidennessä kerroksessa sijaitseva asunto. Alettiin pohtia Samin kanssa että mitähän seuraavaksi. Molemmat olivat nukkuneet käytännössä koko konematkan, joten virtaa piisasi. Tsekkasimme TripAdvisorista lähimmän hyvän ruokapaikan ja suuntasimme sinne. Paikka oli aivan tupaten täynnä oleva pieni ravintola, jossa jokaisella asiakkaalla oli edessään sama annos: leipää ja friteerattua mustekalaa. Seinällä olevalla listalla oli kymmenkunta muutakin vaihtoehtoa, mutta emme nähneet kenelläkään kädessä muuta kuin kalmarisämpylöitä. Mesta oli saanut noin 3000 arvostelua ja calmareseita kehuttiin maasta taivaisiin, joten päätimme toimia maassa maan tavalla. Leivät olivat ihan ok, mutta mitään tajunnan räjäyttävää makuelämystä vaalea leipä ja friteeratut lonkerot eivät muodostaneet.
Syötyämme jatkoimme matkaa hieman eteenpäin ja saavuimmekin sattumalta Madridin suurimmalle joulutorille. Eräästä kojusta sattui silmään veikeä apinahattu ja päätimme yhteismielin, että tästä päähineestä tulee tiimimme häpeäpäähine. Se jolla on huonoin recordi joutuisi pitämään apinahattua päässään. Apina istutettaisiin ensimmäisenä Matin päähän tämän kämmättyä herätyksen. Suoritimme klassisen Kivi Sakset Paperi -taistelun ja minun oli häviäjänä lunastettava 5€ arvoinen kisamaskottimme. 
Paikallista herkkua, calmares kalmarileipiä.
Ilta oli vielä nuori ja mietimme taas kuumeisesti mitä seuraavaksi. Real Madridilla sattui olemaan parin tunnin päästä kotipeli. Hetken päästä olimme parisataa köyhempiä ja suuntasimme stadionille. Hallin edustalta ostimmekin jos jonkin näköistä fanituotetta, ettei meitä vahingossakaan luultaisi vierasjoukkueen ulkomaalaisfaneiksi. Naamioiduttuamme Suomesta saapuviksi Realin tosifaneiksi menimme stadionin porttien turvatarkastukseen. Järjestyksenvalvojia ei juuri kiinnostanut taskujemme sisältö, mutta kaikista pulloista ja tölkeistä piti poistaa korkit. Mietimme vielä pitkään Samin kanssa syytä tähän, mutta emme päässeet mihinkään järkevään tulokseen. Jos joku sattuu tietämään tähän vastauksen niin kommenttia kehiin! Kyseessä ei ollut mikään alkoholijuomien takavarikointi, sillä nesteen laatua ei tutkittu millään tavalla.
Sami ajoi kaksi katsojaa pois meidän paikoiltamme ja olimme valmiita matsin alkuun popcornein varustettuna. Hieman ennen aloitusvihellystä selvisi, että tosiasiassa me istuimme väärillä paikoilla ja Sami oli ajanut paikkojen oikeat omistajat pois. Löydettiin kuin löydettiinkin omat paikat ja pian peli jo alkoikin. Borussia Dortmundin fanit pitivät selkeästi kovempaa meteliä kuin kotikatsomon valkopaitainen fanimeri. Real voitti pelin lukemin 3-2 ja sekä Sami että minä olimme varsin tyytyväisiä kummankin ensimmäiseen futismatsiin. Pelin jälkeen suuntasimme vielä paikalliselle kasinolle hyvien pokeripelien toivossa. Casino Gran Vian pelit osoittautuivat suotuisiksi ja paikkakin oikein viihtyisäksi. Israelilaiset pelurit antoivat meille omat lempinimet. The crazy Finns, eli the Flying Finn (Sami) ja the Finnish Bomber (minä). Kömmimme takaisin kämpille joskus aamukuuden maissa. Ihmettelimme kun avain ei meinannut millään sopia lukkoon ja tovin jälkeen kämpästä alkoikin kuulua hirveää huutoa. "It's ok, it's ok! We are on the wrong floor!" huutaa Sami samalla kun me luikimme omalle ovelle. 
Fiiliksiä stadikalta.
Torstai ja perjantai menivät pitkälti turistoidessa, shoppaillessa, syödessä ja korttia lätkiessä. Perjantai-iltana suuntasimme syömään yhdessä Leo Lahosen, Roope Metsän ja Lauri Pispan muodostaman tiimin kanssa, heidän ja Matin saavuttua mestoille.
Grand Prix Day 1
Round 1 Team Record: 1-0 GR Valakut (2-0)
Vastustajani pudottaa tuplasleevatun Violent Outburstin ja saa välitöntä palautetta ("Retardo!") ja avokämmenestä tiimikaveriltaan. Koko episodi paljastuukin tarkkaan suunnitelluksi bluffiksi, sillä paljastuukin että vastassa on GR Valakut. Valakut on yksi Ad Nauseamin parhaita matchuppeja. Dekki goldfishaa Nauseamia hitaammin ja Angel's Grace sekä Phyrexian Unlife ovat vahvoja ostamaan aikaa sitä tarvittaessa. Mulligoin tässä matsissa viiteen ja kuuteen, mutta pelit menivät siitä huolimatta oppikirjan mukaan. Kukaan ei hävinnyt ensimmäisellä rundilla gamea, joten Sami sai apinahatun päähänsä kostoksi hitaimmasta finishaamisesta (Samin matsin toinen peli oli vielä kesken Matin ja minun finishatessa omamme).
Voitokas Matti ja apinahattu.
Round 2 Team Record: 2-0 Eldrazi Tron (2-1)
Eldrazi Tron on Ad Nauseamille myös hyvä matchuppi. Ainoat kortit jotka tuottavat ongelmia ovat Chalice of the Voidit, Tought Knot Seerit ja jotkut kahden Eldrazi Templen aloituskädet. Ykköspelissä vastustaja aloittaa t2 Chalicella ja t3 Karnilla playlta. Toiseen peliin mentäessä ja dekkien presenttauksen jälkeen vastus jakoi itselleen aloituskäden minun pakasta ja ehti katsoa yhden kortin ennen kuin tajusi mitä tapahtui. Warning: looking at extra cards ja peli jatkui. Sideltä oli tuotu Witchbane Orb, mutta Laboratory Maniac vei homman kotiin. Matsin haastavin tilanne ilmeni kun suoritin Ad Nauseamilla molemmat kädet täynnä kortteja ja koitan samalla vastata huutaen Matille 5c Humansin mahdollisia sidekortteja Dredgeä vastaan. Apinahattu siirtyy päähäni, sillä otin pelin verran kuokkaan.
Round 3 Team Record: 3-0 GR Valakut (0-2)
Aloituskädestä löytyi Ad Nauseam, Angel's Grace, pari cantrippia ja ländejä. Vastus voittaa nopan ja aloittaa Search for Tomorrowsilta ja paljastuu Valakutiksi. Lotus Bloom löytyy vuoron liian myöhään, enkä löydä toista Angel's Gracea, Phyrexian Unlifeä tai Pentad Prismaa vaan joudun käyttämään Angel's Gracen itseni pelastamiseen. Kuolen Ad Nauseam ja liian monta ländiä kädessä. Kakkospelissä aloitan Leyline of Sanctitylla. Vastus pelaa vuoron kaksi Chalice of the Voidin yhdellä ja minulla sattuu olemaan 4+ yhden manan spelliä kädessä. Pääsen nostamaan monta vuoroa Phyrexian Unlifeä Ad Nauseam kädessä, mutta lopulta Primeval Titan käy kolkuttamassa neljä kertaa. Pojat voittavat ja apinahattu painuu syvemmin päähäni. Vihollistiimin lineupista löytyy myös Ad Nauseam ja Valakut pelaaja toteaa heidän testattuaan matchupin olevan 95-5 Ad Nauseamille.
Round 4 Team Record: 4-0 Abzan Collected Company (1-2)
Company saa infimanat ja löytää viimeisellä kortillaan, Collected Companylla, Eternal Witnessin. Witness palauttaa Companyn, mutta sieltä löytyy vain toinen Devoted Druid ja Kitchen Finks. Pyörähdän omalla vuorolla. Toisessa pelissä vastus tappaa vuorolla kolme playlta Emrakulilla (saman lineupin Eldrazi Tron vie Walking Ballistat). Kolmospelissä vastus mulligoi viiteen, mutta aloittaa Birds of Paradisellä ja Devoted Druidilla. Joudun Slaughter Pactaamaan Devoted Druidin vastustajan pelatessa Vizier of Remediesin. Collected Company löytää Sin Collectorin ja toisen Devoted Druidin ja äkkiä peli onkin kääntynyt päälaelleen. Kuolen infinite manoihin ja Duskwatch Recruiteriin. Apinahattu alkaa olla sinetöity. Onneksi pojat voittavat omat matsinsa!
Round 5 Team Record: 4-1 Abzan Junk (0-2)
Tämä oli ehkä turnauksen yksipuolisin matsi. Vastukselta tulee discardia, Abrupt Decayta ja Maelstrom Pulsea Unlifeihin ja Prismoihin. Liliana of the Veil ja Tarmogoyf lopettavat sätkimisen. Kakkospelissä aloitan kahdella Lotus Bloomilla ja Leyline of Sanctitylla, mutta Stony Silence evää neljännen vuoron tapon. En saa tarpeeksi manaa tarpeeksi nopeasti ja joudun käyttämään Angel's Gracen, jonka jälkeen kuolen Ad Nauseam kädessä.
Round 6 Team Record: 4-2 5c Humans (1-2)
Infectin jälkeen yksi pahimmista matchupeista. Kitesail Freebooter, Meddling Mage, Thalia, Guardian of Thraben ja sideboardin Kambal, Consul of Allocation ja Sin Collector tuottavat äärimmäisen suurta päänvaivaa. Voitan ykköspelin ja toisessa pelissä saan nirhattua Thalia's Lieutenantin, Meddling Magen ja Mayor of Avabruckin drawin vuoron kolme Bontu's Last Reckoningilla. Häviän tästä huolimatta vastustajan follow upattua Mantis Riderilla ja Meddling Magella. Kolmannessa pelissä olen yhden manan vajaa combosta, sillä Thalia vaikeuttaa asioita. Kaksi vuoroa eivät tuo tullessaan puuttuvia resursseja ja neljäs peräkkäinen tappio on niukka.
Round 7 Team Record: 4-3 Eldrazi Tron (1-2)
Vastaan asettuu Teräväisen kipparoima Lahden tiimi! Taidettiin splitata kaksi ekaa peliä. Kolmannessa Sami ja Matti ehtivät hävitä matsinsa eikä tarvitsisi enää pelata, mutta pelataan siitä huolimatta. Luulin hetken että kädessä oli varma tappo, joka katkaisisi oman henkilökohtaisen liian pitkäksi venyneen tappioputken. Pakka on eri mieltä, sillä Spoils of the Vault exilöi sekä Lightning Stormin että Labratory Maniacin ja dekkiin ei jää voittokeinoa.
Round 8 Team Record: 5-3 Burn (0-2)
Silmäni kirkastuivat kun vastustaja aloitta Mountainilla ja Lava Spikellä. En löytänyt nopeaa manaa tai Phyrexian Unlifeä ja kuolin vuoroa ennen kuin pääsisin pyörähtämään. Kakkospelissä aloitan kahdella Leyline of Sanctitylla. Vastus pelaa pari Monastery Swiftspearia ja Eidolon of Great Revelsin. Pelaan Phyrexian Unlifen tappo kädessä ensi vuorolle. Destructive Revelry tuhoaa Unlifen ja pian olenkin hyvin matalissa elämissä. Angel's Gracet eivät pelasta Eidolonin triggeriä vastaan ja häviän taas yhden parhaista matchupeista. Kuolema on lähellä, sillä Samilla on omassa kolmospelissään Eldrazi Tronia vastaan vain kaksi Death's Shadowia ja vastust vie viimeisen relevantin käsikortin Thought Knot Seerillä. Pelissä pari vuoroa ollut Karn Liberated hoitelee toisen Death's Shadown. Tässä kohtaa vastustajalla pimenee totaalisesti, Thought Knot Seeri hyppää Skysovereign, Consul Flagshipin puikkoihin ja lippulaiva sekä Matter Reshaper lähtevät ristiretkelle. Laiva ampuu Kuolon Varjoon 3 damagea ja Varjo koppaa Reshaperin. Vastustaja huitoo sen merkiksi, että creaturet treidaavat. Näin ei suinkaan käy ja vastustaja muuttuu vitivalkoiseksi. Reshaperista saatava kortti jää ottamatta ja Sami kääntää Death's Shadown ajamaan viimeiset 11 vahinkoa Samin jäädessä yhteen lifeen. Helppo voitto.
Round 9 Team Record: 6-3 Abzan Junk (2-1)
Tämä matsi oli kovaa vääntöä alusta loppuun saakka. Sideboardin Search for Azcanta tekee kovasti töitä kolmannessa pelissä ja onnistun voittamaan äärimmäisen tiukan matsin. Sami ja Matti voittivat tosin molemmat omansa tehden suuresta taistelustani hieman vähemmän makoisan.
Niukin naukin toiselle päivälle 6-3 recordilla oman recordin ollessa käänteinen 3-6. Tuloksesta huolimatta tuntui siltä että dekkivalinta oli matchuppien puolesta osunut ihan hyvin kohdalleen. Päästyämme takaisin kämpille juhlistimme Matin seasonin ensimmäistä GP:n kakkospäivää lasillisilla Don Simon (1,20€/pullo) punaviiniä. "Donppa" osoittautui hinta-laatusuhteeltaan oikein mainioksi viiniksi ja lähdimme levollisin mielin kohti toista päivää. Raportin toisesta osasta selviää kuinka suoriuduimme kakkospäivänä, onnistuimmeko löytämään kaupungin parasta sangriaa ja mikä koko reissun huipentava yllätys meitä odotti Madridin pimeällä sivukujalla!
Eetu