Uusi formaatti, uudet kujeet
Kuten moni varmasti tietääkin, on rapakon takana pelattu viime viikonlopun aikana vuoden ensimmäinen Pro Tour. Uuden draftiformaatin lisäksi PT:llä pelattiin Modernia. Jälkimmäisen formaatin pelit olivat meille suomalaisillekin sikäli mielenkiintoista seurattavaa, että viikon päästä pelataan vuoden ensimmäinen Poro Tour, jossa myöskin pelataan Modernia.
Modern näyttäisikin menneen kertaheitolla lähes täysin uusiksi. Tammikuun bänni-ilmoituksessa annettiin odotetusti banaania Summer Bloomille, joka yhdessä Amulet of Vigorin ja Ravnica-blokin bouncelandien (esimerkiksi Simic Growth Chamber) kanssa mahdollisti liian nopeita tappoja. Bloomin lisäksi bännivasara heilahti kaikkien yllätykseksi myös Splinter Twinin suuntaan.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Twinin bännäämisen perustelut olivat varsin huteralla pohjalla. Twini oli toki yksi formaatin vahvimmista dekeistä, mutta aika kaukana dominoivasta. Se myös toimi jokseenkin tärkeänä osana formaattia, sillä se piti kurissa montaa pakkaa, jotka yrittivät ohittaa kokonaan niin sanotun normaalin Magicin pelaamisen. Grixiksen ja Junkin kaltaisilla grindaavilla, interaktiivisilla midrange-dekeillä oli hyvä matchup Twiniä vastaan, mutta eivät oikein jaksaneet vähemmän interaktiivisia pakkoja vastaan. Näin formaatti pysyi jokseenkin tasapainossa, ja tarjolla oli runsaasti taitoa vaativia pelejä.
Twinin lähdettyä jäljelle jäi läjä Burnin, Tronin ja Affinityn kaltaisia äärimmäisen lineaarisia pakkoja, joiden keskinäisiä taisteluita nähtiinkin Pro Tourilla enemmän kuin tarpeeksi. Suuri osa Pro Tourilla pelatuista matseista oli lähinnä kilpailua siitä, kumman pakka pystyi toteuttamaan omaa pelisuunnitelmaansa paremmin. Näissäkin peleissä oli toki tärkeitä päätöksiä ja tilaisuuksia kämmätä, mutta monesti pelit olivat blowoutteja jompaankumpaan suuntaan, ja tiukkoja pelejä nähtiin mielestäni normaalia vähemmän.
I, for one, welcome our new Eldrazi overlords!
Viikonlopun ylivoimainen menestystarina olivat erilaiset Eldrazi-pakat. Uudessa setissä julkaistiin runsaasti keskihintaisia ja hintaansa nähden suht voimakkaita Eldrazeja, joihin kiihdyttäminen Eye of Uginilla ja Eldrazi Templeillä oli resepti menestykseen. Formaatti rikottiin Eldrazeilla täysin ja kahdeksan parhaan joukkoon päätyi uskomattomat kuusi kappaletta. Pakan huonoin matchup oli kuulemma Affinity, joka täyttikin top 8:n viimeiset kaksi paikkaa. Tämä on varmaan sitä ”competitive diversityä”, mitä Splinter Twinin bännillä haettiin.
Kahdeksan parhaiten pärjänneen pakkalistat löytyvät täältä:
http://magic.wizards.com/en/events/coverage/ptogw/top-8-decklists-2016-02-06
Vaikka kaikilla Eldrazi-listoilla onkin yhteinen runko, on niiden joukossa kolme selkeästi erilaista listaa. Uskon vahvasti, että Leporen lista jää vähemmälle huomiolle, ja valtaosa tuleekin jatkossa pelaamaan joko Team ChannelFireballin väritöntä listaa maindeck Chaliceilla, tai Brownin ja Taon tiimin UR-listaa.
Top 8:ssa ChannelFireballin jäsenet voittivat muut, kunnes hävisivät kukin vuorollaan Jiachen Taolle. Tässä ilmeneekin hyvin pakkojen ero: värittömässä listassa on enemmän häirintää muita pakkoja vastaan, mutta UR-versio on huomattavasti parempi keskinäisessä ottelussa. Värittömän listan maindeck Chalice of the Voidit olivat aivan nerokas valinta turnaukseen, jossa pelatuimpiin pakkoihin kuuluivat muiden muassa Burn, Infect, Death’s Shadow Aggro ja Zoo. Pakassa ei ole mainissa yhtään 1 manan korttia, joten Chalice x=1:llä on täysin yksipuoleinen efekti. Spellskiten ja Ratchet Bombin tavoin ne jäävät kuitenkin varsin pahasti Drowner of Hopen ja Eldrazi Obligatorin varjoon toisia Eldrazi-pakkoja vastaan. ChannelFireballin jäsenet eivät selkeästikään olleet varautuneet pakan suosioon, sillä sideboardikin on alimitoitettu mirror matchia varten.
Väritön versio on myös hieman nopeampi. Urborgin avulla Eye of Ugin muuttuukin käytännön Mishra’s Workshopiksi ja Simian Spirit Guide mahdollistaa nopeiden lihojen lisäksi ykkösvuoron Chalicen ja poiston pelaamisen näennäisessä tapoutissa. Luulen, että väritöntä versiota tuunaamalla siitä saa kaiken kaikkiaan vahvemman kuin UR:stä. Spellskitejen ja Ratchet Bombien määrää mainissa voi todennäköisesti vähentää jonkin verran, eivätkä sideboardin Relic of Progenitukset vaikuta kovin tärkeiltä Pro Tourin jälkeisessä metassa. Näiden tilalle voisi laittaa lisää proaktiivisia kortteja, jolloin mirror match paranisi nopeasti. Jos haluat päästä helpolla, kannattaa kuitenkin pelata Brownin ja Taon versiota, sillä se ei tarvitse läheskään samanlaista uudistamista tulevia viikkoja varten.
But mom, I don’t want to!
Entäs jos ei halua pelata Eldrazia tai saa siihen kortteja?
Helpoin vaihtoehto on pelata Affinityä. Vaikka sekä Maynard että Dickmann hävisivätkin top 8:ssa värittömälle Eldrazi-listalle, matchup on käsittääkseni suosiollinen Affinitylle. Muissa turnauksissa myös pelataan enemmän game ykkösiä ja vähemmän game nelosia kuin PT:n top 8:ssa, jolloin Affis luonnollisesti paranee. Huonona puolena tässä vaihtoehdossa on toki se, että pakka on tällä hetkellä sen verran valokeilassa, että kukaan tuskin uskaltaa joustaa Grudgejen ja Stony Silencejen määrässä.
UR version Cavern of Soulsien takia erilaisten sinisten pakkojen counterspellit ovat poikkeuksellisen huonoja, eikä näiden varaan voi oikein laskea. Sen sijaan Wrath of God -efektit vaikuttaisivat varsin hyviltä molempia versioita vastaan. Thought-Knot Seer toki aiheuttaa jonkin verran ongelmia tällekin juonelle. Kontrollipakalla täytyy myös olla jonkinlainen suunnitelma Eye of Ugin end gamea varten, sillä pelin venyessä Eye of Ugin muuttuu manakiihystä toistuvaksi Demonic Tutoriksi.
Molemmissa versioissa on graveyard vihaa ja Chaliceja, joten monien kombojen yritykset ovat tuhoontuomittuja, etenkin kun ottaa huomioon Seerit ja nopean kellon.
Mitä vaihtoehtoja sitten jää jäljelle? Ensinnäkin mainittakoon se hyvä puoli, että mitä enemmän Eldrazit pyrkivät voittamaan toisiaan, sitä enemmän ne huononevat suurinta osaa muista pakoista vastaan. Toiseksi, dekki menee suurella todennäköisyydellä bänniin kolmen kuukauden päästä (mikä ei toki lohduta Poro Touria tai GP Bolognaa ajatellen).
Eldrazeilla on kuitenkin omat heikkoutensa, jotka korostuvat UR-version kohdalla. Resolvanneisiin artifakteihin ja enchantmentteihin on UR:llä tasan 0 vastausta ja värittömällä versiolla pelkästään kaksi Ratchet Bombia. Tämä tekee esimerkiksi Ensnaring Bridgestä erittäin potentiaalisen kortin. Lisäksi poistoa on pakassa vain muutaman Dismemberin verran, joten erilaisilla creature-pohjaisilla komboilla saattaa myöskin olla mahdollisuuksia pärjätä.
Ilman tuplaländejään Eldrazi-pakat muuttuvat todella kömpelöiksi. Kontrollidekin pelaama vuoron 3 Blood Moon draw’lta on usein liian hidas, mutta Birds of Paradisen tai Noble Hierarchin avulla kiihdytettynä se saattaa olla hyvinkin tuhoisa vuorolla 2. Samoin Boom//Bust ja fetchi, tai Leonin Arbiter ja Ghost Quarter, ovat molemmat todella vahvoja kakkosvuoron pelauksia näitä pakkoja vastaan. Ero vuoron 2 ja 3 land destructioneilla on valtava. Sivuhuomiona Ghost Quarter ilman apujoukkoja ei ole kovin voittoisa juoni, sillä useimmiten vastustaja kärsii nopeasta Quarteroinnista merkittävästi vähemmän kuin sinä.
Kaikki nämä mainitut vaihtoehdot vaativat kuitenkin jo olemassa olevien arkkityyppien radikaalia muokkaamista tai kokonaan uusien tai unohtuneiden arkkityyppien synnyttämistä. Toisin kuin Affinityn ja Burnin kaltaisten lineaaristen dekkien kohdalla, Eldrazeita vastaan ei ole helppoja ja tehokkaita vihakortteja, joilla saisi ongelman kätevästi ratkaistua. Toisaalta Eldrazit vaikuttaisivat olevan vanhoja arkkityyppejä vastaan dominoivan hyviä, mutta toisaalta taas niiden ansiosta on saattanut aueta noin kolmen kuukauden mittainen aikaikkuna rakentaa uusia pakkatyyppejä ja päästä pelaamaan virkistävän erilaista Modernia. En menettäisi toivoa ainakaan ihan vielä.
”The night is darkest just before the dawn.”
-Harvey Dent
Matti Kuisma
