Suunnittelija: Anthony J. Gallela, Eric Goldberg, Kevin Maroney, Zev Shlasinger
Julkaisija: Z-Man Games, Devir, Filosofia Éditions, Giochix.it
Kielivaatimus: Peli sisältää paljon haastavaa englantia.
Pelaajamäärä: 1-6
Peliaika: 120 min
Korttisuojat: 216 kpl 57x89mm
Tales of Arabian Nights on Tuhannen ja yhden yön tarinoista rakenneltu tilkkutäkki ilman päätä ja häntää, joka kuitenkin nopeasti tempaa pelaajat mukaansa Lähi-Idän mystisiin taruihin nauttimaan kepeästä huviajelusta.
Pelin kulku
Jokainen pelaaja saa liikuteltavan hahmon, pelaajalaudan, tehtävän sekä kolme skilliä. Pelin tavoite on kerätä yhteensä 20 destiny- ja story- pistettä, jonka jälkeen pitää palata Baghdadiin voittamaan peli. Sääntöjen mukaan pelaajat valitsevat oman pisteyhdistelmänsä salassa esimerkiksi kaksi story- ja 18 destiny-pistettä, mutta koska pisteiden kerääminen on hyvin sattumanvaraista, olemme aina pelanneet kymmenellä story- ja kymmenellä destiny- pisteellä nopeuttaaksemme pelin alkua.
Oikealla näkyvät valittavat skillit. Skillejä käytetään tarinoissa, mutta erikoisuutena Seamanship antaa lisäksi vielä yhden liikkeen merellä.
Vuoro sisältää kuusi vaihetta:
1 – Pass Book of Tales to your left.
Book of Tales nimensä mukaisesti sisältää tarinoita ja vuorossa olevan pelaajan vasemmalla istuva pelaaja pääsee sitä lukemaan muille pelaajille.
2 – Check statuses and treasures.
Pelin edetessä matkaan tarttuu kaikenlaista ikävää ja mukavaa, jota voi tässä vaiheessa vuoroa säätää riippuen mitä asioita pelaajalla on edessään.
3 – Move based on wealth level.
Kaikki pelaajat aloittavat köyhinä, eli jokainen pelaaja voi liikkua kolme maalla ja/tai kaksi merellä. Tämä tarkoittaa, että pelaajilla on maksimissaan kolme liikettä, joista vain kahta voi käyttää merellä. Liikkeen määrä muuttuu pelin edetessä suuntaan tai toiseen riippuen tuurista.
4 – Draw encounter card.
Tämä vaihe on koko pelin ydin eli se vaihe, jossa tarinoita kerrotaan. Tarinoihin pääseminen on aluksi monimutkaisen tuntuista, joten laitanpa esimerkin kuvitetussa muodossa:
Aladdin käänsi vuorollaan Encounter -kortin, joka on näemmä slave. Kortissa meitä kiinnostaa tässä tapauksessa numero 97, koska nyt on aamu (pelin alkaessa pelissä on aamu). Book of Talesin lukija etsii otsikon 97. Pelkästään tämä numero ei meille vielä riitä, joten vuorossa oleva pelaaja heittää d6-noppaa. Nopan luku antaa tuloksen yksi. Tämä tulos lisätään yhteen pelaajan ruudussa olevan numeron kanssa. Esimerkin pelaaja olisi nyt ympyröidyssä meriruudussa, jossa ei numeroa ole, eli tulos on yksi. Book of Talesin lukija siis etsii otsikon numerosta 97 ja sieltä adjektiivin kohdasta yksi.
Tulos oli siis happy slave kohdassa D (matrix D). Vuorossa oleva pelaaja valitsee jonkun verbin pelaajalaudastaan D:n alta, jolla hän haluaa lähestyä tilannetta. Iloinen orja tarkoittaa sitä, että se ei ole tehnyt töitä, joten sen enempää harkitsematta valitaan PUNISH. Vuorossa olevan pelaajan oikealla puolella istuva pelaaja tarkistaa Reaction Matrixista koordinaatit tulevalle tarinalle otsikon D alta ja koordinaatti muodostuu sanoista happy ja punish. Vuorossa oleva pelaaja heittää vielä erikoisnoppaa, jonka silmäluvuissa on -, + ja tyhjä sivu. Kyseinen noppa saattaa muokata koordinatin numeroa hieman, ettei samoja tarinoita tulisi joka valinnalla aina uudelleen. Tällä kertaa noppa näytti +, eli koordinaatista tuli 461 sijaan 462. Book of Talesin lukija etsii kyseisen numeron ja alkaa tarinoimaan omien kykyjensä mukaisesti.
No skill -osio tarinassa meinaa, että pelaajalta ei löydy tarvittavia skillejä ja hän täten joutuisi valitsemaan kyseisen polun. Courtly Graces- ja Beguiling -skilleillä tai Brass Trumpet -artifaktilla tarina kääntyy paremmaksi pelaajalle. D ja S ovat destiny- ja story-pisteitä, joita oli siis tarkoitus kerätä yhteensä 20 voittaakseen pelin. W on wealth, joka määrää kuinka paljon liikkeitä pelaaja pystyy tekemään. Muita mahdollisia saatavia ovat statukset, artifaktit tai skillit. Statukset vaihtelevat haavoittumisesta siunattuun ja antavat pieniä etuja tai tuovat ikäviä sivutuotteita tarinoiden tekemiseen. Artifaktit ovat aina positiivisia ja niistä saatava hyöty on minimaalista, mutta mukava lisä peliin. Esimerkiksi tietystä artifaktista saa luvan astua Place of Poweriin tekemään erikoistarinan, johon ei yleensä muuten pääsisi.
5 – (optional) Play city card and resolve quest.
City-kortteja voi tupsahdella Encounter-pakasta ja niistä saa jotain pientä kivaa kun saapuu ruutuun, jossa kyseinen kaupunki on. Questit antavat pelin alkuun jotain suunta mihinkä päin karttaa haluaa lähteä.
City- kortin tulos heitetään d6-nopalla tarinan jälkeen. Esimerkki quest- kortista. Kullattu teksti kertoo, mitä tehtävän suorituksesta saa.
6 – Check for victory.
Kun joku pelaaja on saanut kombinaationsa 20 pisteestä destiny- ja story -pisteitä ja on tämän jälkeen mennyt Baghdadiin tekemään viimeisen tehtävänsä, tämä pelaaja voittaa pelin.
Matka on päämäärää tärkeämpi
Tales of Arabian Nights on pelimekaniikoiltaan todella riisuttu lautapeli – liiku, kuuntele tarina, jotain tapahtuu, seuraavan pelaajan vuoro. Yksinkertaisuutensa takia tämän pelin pariin on helppo tutustuttaa lähes kenet vaan englanninkielen osaava kaveri, sillä peli oikeastaan pelaa itse itseään. Tämä voi olla joillekkin pelureille suuri pettymys, sillä oikeita valintoja peli ei juuri tarjoa ja tuuri ohjaa ihan kaikkea mitä pelissä tapahtuu. Vaikka kaikki reaktionsa valitsisi loogisesti omien skilliensä mukaisesti on lopputulema hyvin usein kuitenkin no skill -tulos, eli skillisi ei osunut vaikka se olisi käynyt järkeen. No skill tarkoittaa yleensä, että palkinto tehtävästä on huomattavasti huonompi kuin skillin osuessa kohdalleen. Quest -kortit ovat aika epäbalanssissa, sillä jotkut tehtävät ovat helppoja tehdä ja niistä saa paljon pisteitä, kun taas joitakin tehtäviä ei välttämättä voi edes ikinä tehdä ja palkinto on silti samaa kastia muiden kanssa. Negatiivisista statuksista löytyy hyvin epäreiluja asioita, jotka voivat käytännössä tarkoittaa pelaajan hävinneen pelin jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
Pelin vetovoimaisuus ei tule pisteiden keräämisestä tai voittamisen tavoittelusta vaan puhtaasti tarinoimisen hauskuudesta. Kirjasta löytyy yli kaksi tuhatta tarinaa, joiden aihealueet vaihtelevat lyhyistä juttelutuokioista kerjäläisen kanssa pitkiin seikkailuihin vedenalaisissa maailmoissa – koskaan ei voi tietää mitä kirja keksiikään ja omaa vuoroaan ei malttaisi odottaa, vaikka kirjan lukeminenkin on todella mukavaa hommaa. Tarinoiden sisältö on todella temaattista ja mielenkiintoista luettavaa – juuri niin kuin olettaisi Scheherazaden kertoneen tarinoitaan kuninkaalle, jotta tämä ei päästäisi häntä päiviltään. Tarinoiden määrä on todella riittävä, sillä samoja tarinoita ei juuri tule yhdellä pelikerralla vastaan ja vaikka tiettyjä kohteita vastaan aina valitsisi saman reaktion, on muuttuvana tekijänä mukana vielä noppa, joka lisää arvaamattomuutta tarinan sisältöön.
Ruusut ja risut:
+ Pelin säännöt oppii nopeasti ja se on hyvin iso plussa kevyelle illanistujaispelille.
+ Tarinoiden lukeminen ja omien tarinoiden kuunteleminen ovat todella koukuttavaa hommaa.
+ Komponentit ovat hyvälaatuisia ja mukavan värikkäitä. Pahvinappuloissa ja laudoissa ei ole juuri kulumaa eikä korteissakaan mitään elämänjälkiä näy, tosin ne ovatkin olleet muovitettuina. Tarinakirjan sivut yhdessä pitävä muovinen kierreosa on alkanut vaeltamaan pläräyksen takia, mutta teippauksella sekin ongelma on korjattu.
+/- Peli sisältää paljon hastaavaa englantia. Jos englanti ei ole este, niin tämä varmaankin menee plussaksi, mutta englantia vähänkin pelkäävä ei taida pelistä saada mitään irti. Tarinat ovat suoraan Tuhannen ja yhden yön tarinoiden englanninkielisestä käännöksestä, joka sisältää monenlaisia vanhahtaviakin sanoja, joten sanakirjaan on joutunut välillä tukeutumaan.
- Pelin mekaniikat perustuvat täysin tuuriin ja totisimmat lautapelaajat saattavat pettyä pahasti.
- Jotkut statukset ovat typerän rajoittavia varsinkin, jos ne osuvat kohdalle ensimmäisillä vuoroilla.
----
Olen Risto Sarja, noin kolmekymppinen, pitkäaikainen Magic the Gathering -addikti ja lautapeli-intoilija Jyväskylästä. Riston Lautapelikaappi -artikkelien tarkoitus on avata lautapelien ystäville kokoelmastani pelejä, joista todella pidän, joten artikkelit ovat käytännössä minun suosittelemia pelejä hankintalistoillenne. Olen pelaamistaustaltani ameritrashien suurkuluttaja; eli pelit, joissa matka on tärkeämpi kuin päämäärä ja voittoon ei voi päätyä pelkällä laskupäällä, vaan tuuriakin tarvitaan matkalla, ovat lähimäpänä sydäntäni. Lautapelikaappiini on silti eksynyt loistavia europelejäkin, eli kuutioiden hierojille ja pistesalaattisyöpöille on luvassa mainioita ehdotuksia myös!
Muutama hyväksi koettu lastenpelikin löytyy arseenalista suositeltavaksi.
Toivotan kaikille juustonaksuttomia sekä analyysihalvausvapaita peli-iltoja!