Resistanssimatematiikka ja miten se toimii, case Joel Larsson
Mainittakoon tähän alkuun, että artikkelin kirjoittamisen ja julkaisemisen jälkeen sain lisätietoja tapauksesta, ja turnausjärjestäjä ei lainkaan avittanut pelaajia ja esim. standingsit ennen toiseksiviimeistä ja viimeistä kierrosta postattiin joko sen jälkeen kun pairingsit oli postattu tai minuuttia-paria ennen pairingsien postaamista. Tämä ei toki muuta analyysia sinällään, mutta on ymmärrettävä että jotta Larssonilla olisi ollut kaikki meillä oleva informaatio olisi hänen pitänyt nähdä huomattavasti enemmän vaivaa esim. selvittääkseen, että toiseksi viimeisellä kierroksella 32 pisteessä ollut Cammilluzzi voitti oman matsinsa.
Tällä viikolla Sami ei kyennyt rustaamaan poroskooppia, joten vieraskynää heiluttaa tällä kertaa Hannu. Viikonloppuna pelattiin taas magiccia niin koti- kuin ulkomaillakin, ja yksi kovasti huomiota herättänyt seikka oli Joel Larssonin GP Madridissa ottamat kahden viimeisen kierroksen intentional drawt tilanteessa 12-1 (ja jälkimmäinen toki 12-1-1) ja tämän jälkeen jääminen kahdeksan parhaan ulkopuolelle yhdeksänneksi.
Tekikö Larsson siis virheen ottaessaan jomman kumman tasurin ja onko tapauksessa jotain oppimisen arvoista, jottei samaa virhettä menisi toistamaan itse jossain toisessa turnauksessa. Kun katsotaan turnauksen standingseja kolmentoista kierroksen jälkeen niin ne näyttävät alkupään osalta tältä:
Sija | Pelaaja | Pisteet | OMW% |
---|---|---|---|
1 | Luis Gobern | 36 | 0.7302 |
2 | Adrian Ramiro Cano | 36 | 0.7209 |
3 | Joel Larsson | 36 | 0.6814 |
4 | Rafael Sarriegui Hidalgo | 36 | 0.6666 |
5 | Tibor Viniczai | 34 | 0.6966 |
6 | Alexander Hottmann | 34 | 0.6866 |
7 | Przemet Knocinski | 33 | 0.7117 |
8 | Marcel Milia | 33 | 0.6839 |
Tässä tilanteessa on mielestäni aika selvää, että 36 pisteen miehet ottavat keskenään tasurit, ja todennäköisesti 34 pisteen miehistä tulee yksi 37 pisteen pelaaja lisää. Näin ollen tilanne on todennäköisesti seuraavalla kierroksella juuri sen näköinen kuin se oikeastikin oli, tilanne ennen viimeistä kierrosta:
Sija | Pelaaja | Pisteet | OMW% |
---|---|---|---|
1 | Luis Gobern | 37 | 0.7252 |
2 | Adrian Ramiro Cano | 37 | 0.7161 |
3 | Alexander Hottman | 37 | 0.6854 |
4 | Rafael Sarriegui Hidalgo | 37 | 0.6783 |
5 | Joel Larsson | 37 | 0.6729 |
6 | Przemek Knocinski | 36 | 0.7014 |
7 | Kasper Nielsen | 36 | 0.673 |
8 | Nicolas Legendre | 36 | 0.6687 |
... | Useita pelaajia | 36 | |
12 | Ismael Lovegrove | 36 | 0.5924 |
13 | Marco Cammilluzzi | 35 | 0.681 |
Lisäksi neljä pelaajaa oli 34 pisteessä. Nyt tilanne meneekin mielenkiintoiseksi, viisi pelaajaa on 37 pisteessä ja joku heistä tullaan pairaamaan alaspäin, sen lisäksi kuusi pelaajaa on 36 pisteessä ja yksi 35 pisteessä. 35 pisteessä olevalla Marco Cammilluzzilla on parempi OMW% kuin Hidalgolla tai Larssonilla, ja vaikka OMW% toki muuttuu viimeisenkin kierroksen aikana, on hän tasapisteisiin päädyttäessä pienessä etulyöntiasemassa molempiin kilpailijoihinsa nähden. Viimeisellä kierroksella Hidalgo pairattiin alaspäin ja hän joutui näin ollen pelaamaan paikastaan kahdeksan parhaan joukkoon, vastakkain pairatut Gobern vs Hottman ja Ramiro Cano vs Larsson joutuivat puolestaan miettimään haluavat ottaa tasurin vai pelata, jolloin häviäjä olisi varmasti ulkona kahdeksan parhaan joukosta. Gobernin OMW% on niin hyvä, että hän on tasapelillä varmasti jatkossa, samoin Ramiro Cano voi olla käytännön varma jatkopaikasta tasapelillä. Hottmanin tilanne ei ole täysin varma, mutta hän on kuitenkin sekä Larssonia että Cammilluzzia edellä ja näin ollen voi ottaa tasapelin hyvin luottavaisin mielin. Larsson sen sijaan on kaikkein heikoimmassa asemassa, ja mikäli hän ottaa tasapelin ja tämän lisäksi Cammilluzzi voittaa oman pelinsä (tai saa luovutusvoiton esim. kaveriltaan) on enemmän kuin 50% mahdollisuus että ruotsalainen on ulkona ratkaisupeleistä.
Mitkä seikat sitten vaikuttavat tässä tilanteessa kokeneen pro-pelaajan ratkaisuun? Mielestäni Larssonin tasoisen pro-pelaajan tulisi käydä edeltävä skenaario ja sen eri vaihtoehdot läpi joko mielessään tai jopa paperilla ennen kuin tekee päätöksen viimeisen kierroksen tasuroinnista. Päätöksen vaikuttavat toki myös viimeisen kierroksen matchup, joka tässä tapauksessa oli Larssonille hieman edullinen (Larsson pelasi BG Deliriumia ja Ramiro Cano UW Flashia), useammasta lähteestä olen saanut arvioita että kyseinen matchup olisi noin 55% Deliriumin eduksi ja pelitaito ratkaisee paljon, joten en näe mahdottomaksi väittää että Larsson voittaisi ottelun noin 60% ajasta. Mitkä sitten ovat eri ratkaisujen lopputulokset? Mikäli Larsson voittaa, hän pääsee kahdeksan parhaan joukkoon joko ykkös- tai kakkossijalta ja saa näin ollen ison edun melkein kaikkiin pudotuspeleissä pelattaviin matseihin. Mikäli Larsson pelaa ja häviää, hän sijoittuu turnauksessa sijoille 14-16 ja saa saman määrän sekä palkintorahaa ($1000) että pro-pisteitä (3) kuin tasuroimalla ja jäämällä ulos pudotuspeleistä. Mikäli Larsson tasuroi ja pääsee top kasiin, hän on siellä todennäköisesti sijalla 7 tai 8 eli antaa tasoitusta jokaisella kierroksella minkä hän pääsee pelaamaan.
Larsson teki siis mielestäni ison virheen ottaessaan viimeisen kierroksen tasurin tilanteessa, jossa pelaamalla olisi paljon voitettavaa ja hyvin vähän hävittävää. Tästä kannattaa kunkin ottaa opiksi ainakin sen verran, että viimeisen kierroksen tasurointia miettiessään katsoo standingseja sen verran alaspäin, että näkee onko takana liian monta yhden tai kahden pisteen päässä olevaa pelaajaa jotka voivat voittaessaan tulla ohitsesi standingseissa. OMW% muutokset ovat toki aina mahdollisia molempiin suuntiin, ja korkeammissa pisteissä olevalla pelaajalla on tässä pieni etu, mutta etenkin lyhyemmissä 6-8 kierroksen turnauksissa voi OMW% muuttua viimeisellä kierroksella rajustikin, 0,04-0.05 pisteen hyppäykset eivät ole lainkaan tavattomia.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille, ja muistakaa että Poro Tour Invitationaliin on enää alle kaksi viikkoa.
Hannu Vallin